Laki ja Nordea muuttavat joukkorahoitusta – Ilkka Remes tietää, millainen tarina myy

Yritykset ovat keränneet jo miljoonarahoituksia maamme kasvavilla joukkosijoitus-markkinoilla. Nyt ala on suurten muutosten keskellä. Silti tarina ratkaisee jatkossakin, saako hanke rahoitusta. Ilkka Remeksen vinkkejä ei kannata sivuuttaa, kun puhutaan tarinoista ja myynnistä.

Aluksi ajankohtaisiin asioihin. Nordea hehkutti ilmaantumistaan yritysten joukkorahoituskentälle viimeksi keskiviikkona Twitterissä: ”It’s been a year, but we’re almost there!“

Nordea Crowfundingin sivut kertoivat blogin julkaisun (marraskuu 2016) aikaan,  tulevassa palvelussa on kyse osakepohjaisesta joukkorahoituksesta. “Sijoittaja merkitsee annissa listaamattoman osakeyhtiön osakkeita”. Päivitetty 7.12.2019: Nordean nykyinen joukkorahoituspalvelu.

Osuuskuntien joukkorahoitus tulossa

Syyskuun alussa voimaan astuneen joukkorahoituslain pitäisi tuoda uusia toimijoita markkinoille, sillä lupaprosessi kevenee. Tietoa vaikutuksesta ei vielä ole, koska valtiovarainministeriön tarkentavaa asetusta odoteltiin yhä tätä tekstiä kirjoitettaessa.

Uusia tekijöitä on kuitenkin jo ilmoittautunut Nordean seuraksi. Työosuuskunta.fi-palvelu kertoo, että ”tähän avataan lähitulevaisuudessa maailman paras osuustoiminnallisten yritysten ja niiden rahoittamisesta kiinnostuneiden osuuskuntaenkeleiden joukkorahoitusalusta.”

Palvelun toteuttaja on Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos.

Joukkorahaa veroparatiisien tutkimiseen

Joukkorahoituksen hienoon perusajatukseen kuuluu, että kuka vain voi tukea hyvänä pitämäänsä hanketta pienellä summalla. Moni hyvä hanke on toteutunut, kun sadat tai tuhannet ihmiset ovat halunneet osallistua siihen. Yksittäiset eurot ovat kasvaneet suuriksi yhteissummiksi.

Hyviä esimerkkejä perinteisistä  joukkorahoitushankkeista ovat Parolan panssarimuseon tankkikatos –projekti ja Finnwatchin veroparatiisien tutkimushankkeen rahoitus. Parolan katos keräsi viime viikon lopullapäättynessä haussaan  82 300 euroa (791 lahjoittajaa). Finnwatchin kesällä päättyneen haun loppusummaksi kertyi 24 430 euroa (560 lahjoittajaa).

Molemmat kampanjoivat Mesenaatti.me -palvelussa. Mesenaatti kertoo olevansa ”Suomen suurin yhteisörahoituspalvelu.”

Myös urheiluseurat ovat heränneet joukkorahoitukseen. Keväällä TPS:n jalkapallojoukkue onnistui pääsemään jaloilleen joukkorahoitusannin avulla, mutta PS Kemin kesäinen kampanja saavutti vain puolet 15 000 euron minimitavoitteestaan.

Osakkeiden hintatasoa arvosteltu

Rahaa haetaan laajassa kirjossa kansainvälisiä joukkorahoituspalveluja useimpiin inhimillisiin tarpeisiin, useimmilla inhimillisillä motiiveilla.

Joukkorahoituksesta on silti kasvanut todellinen mahdollisuus myös yrityksille. Suomessakin yritykset  jo keränneet miljoonaluokan summia joukkosijoittajilta.

Yritykselle joukkorahoitus voi toimia  pääoman keräämisen lisäksi hankkeen elinkelpoisuuden testausympäristönä. Kynnys rahoitushaun aloitukseen on pieni.

Sijoittajan riski on korkea. Se korostuu esimerkiksi nuorissa, nopeaan kasvuun tähtäävissäteknologiayrityksissä (start up -yhtiöt) siitä huolimatta, että ainakin tunnetut kotimaiset palvelut karsivatvaltaosan tarjotuista hankkeista jo ehdotusvaiheessa.

Joukkosijoituskohteina olleiden yritysten osakkeiden hintoja on myös pidetty korkeina. Kauppalehti käsitteli aihetta jutussaan 31.8. Vastanäkemys on mahdollisuus poikkeuksellisen suureen tuottoon, jos nuori yrityslöytää tien menestykseen. Taustojen selvityksen ja hajautuksen tärkeys korostuu tässä sijoittamisen lajissa.

Korottavatko pankit pienyritysten kynnystä?

Danske Bank ilmoittautui yritysten joukkorahoitusmarkkinoille jo toukokuussa aloittamalla yhteistyön Invesdor-palvelun kanssa. Viimeistään Nordean tulo kertoo siitä, että vahvasti kasvanut markkina on muuttunut varteenotettavaksi liiketoimintavälineeksi.

Kilpailu pitänee palvelujen yrityksiltä perimät prosenttiosuudet siedettävällä tasolla. Samalla  pankkien tulosaattaa nostaa pienyritysten kynnystä joukkorahoituksen hakemiseen. Skenaariossa valtaosa sijoittajista siirtyisi pankkien palveluihin, joissa pienyrityksille asetetut kriteerit kiristyisivät ja hallinnollisen valmistelutyön tarve kasvaisi. Kehitys vaikuttaisi voimakkaimmin yrityksiin, jotka toimivat pääosin kotimaassa.

Joukkorahoituksen ehdoton etu on ollut rahoitushaun ja konseptin testaamisen nopea ja helppo aloittaminen. Kansainvälisiltä kentiltä löytyy jatkossakin nopeutta palvelevia vaihtoehtoja. Niissä erottuminen on kuitenkin kotimaisia palveluja huomattavan paljon vaikeampaa.

Joukkosijoittaja saattaa hyötyä pankkien tulosta osakkeiden hintojen kohtuullistumisena.

Miljoonia muillekin kuin teknologiayrityksille

Invesdor on suomalaislähtöinen eurooppalaisten yritysten joukkorahoituspalvelu.  Vuonna 2012 aloittanut Invesdor keräsi tänä vuonna omassa palvelussaan yhteensä yli kaksi miljoonaa euroa pääomaa Eurooppaan laajenemistaan varten.

Invesdorissa on viime aikoina onnistunut teknologiayritysten ohella mm. muotibrandi Marita Huurinainen, joka keräsi niin ikään osakeannilla 116 000 euroa.

Onnistujiin liittyivät aiemmin “Suomen suurin pienvarastoyritys” Cityvarasto, joka keräsi yli miljoona euroa joukkorahaa, ja logistiikkakonserni Ahola Transport runsaan kahden miljoonan euron loppusummalla. Niiden antien päämäärinä olivat listautumiset pörsseihin.

Tarjolla myös “lainamuotoista joukkorahaa”

Vauraus Suomi Oy välittää yrityksille lainoja joukkorahoituspalvelunsa kautta. Sen Yrityslainat.fi-palvelusta on nostettu yhtiön verkkosivujen mukaan vuodesta 2013 alkaen yhteensä runsaat 57 miljoonaa euroa lainapääomaa yrityksille.

Myös Fellow Finance Oyj avasi elokuun lopussa pk-yrityksille suunnatun “lainamuotoisen joukkorahoituspalvelun” aiemman vertaislainapalvelunsa rinnalle.

Fellow Finance kertoo olevansa  Pohjoismaiden suurin joukkorahoituspalvelu. Tekstin kirjoitushetkellä se ilmoitti luvuikseen 1​21 ​​539 ​asiakasta, 8​1 M€ rahoitettuja  lainoja ja 7​9​7 ​823 sijoitusta lainoihin. Yhtiö tiedottaa saaneensa sijoittajia palveluun 35 eri maasta.

Millainen tarina myy? Ilkka Remes kertoo

Joukkorahoituksessa tarinan merkitys on suuri, sillä rahaa hakevat usein uudet toimijat ja hankkeet. Jos etsitään konkreettisia näyttöjä myyvistä tarinoista, Ilkka Remestä ei voi Suomessa sivuuttaa.

Nimimerkkikirjailija Remeksen romaanien myynti ylittää pian kahden miljoonan kappaleen rajan.

Remes käsittelee blogissaan tarinan anatomiaa. Näkemysten viitekehys on kirjojen tarinankerronta, mutta kommentit pätevät myös yritystarinoihin.

Perusviesti on, että vain vahva tarina myy.Remes suosittelee luomaan yhden tai kahden lauseen mittaisen konseptin, joka sisältää oleellisen koko tarinasta.
”Hyvän konseptin keksiminen on äärimmäisen vaikeaa – ja mitä vaikeampaa jokin on, sitä enemmän sillä on onnistuessaan arvoa. Huono kirjoittajakaan ei voi pilata hyvää konseptia, mutta hyväkään kirjoittaja ei saa kunnollista lopputulosta huonosta konseptista.”

Esimerkkejä onnistujien konsepteista

Yrityksissä konseptin sukulainen on liikeidea. Sen laatu määrittelee pitkälti joukkorahoitustarinan menestysmahdollisuudet.

Vaikka joukkorahoitusta saaneet hankkeet olisivat hyvinkin erilaisia, onnistujien tarinakonsepteista voi löytää yhtäläisyyksiä:

Myö Hostel (Mesenaatti)
“Tule mukaan rakentamaan Helsingin mahtavinta boutique-hostellia, joka työllistää kehitysvammaisia osaajia. Myö perustetaan hostelli, jolla on väliä!”
Haku päättyi viime lauantaina, tulos 40 041 euroa.

Invesdor (Invesdor)
“Invesdor on ensimmäinen joukkorahoitusalusta, jolla on MiFID-tason toimilupa rahoitusvälineiden, kuten joukkorahoitettujen osakkeiden ja joukkovelkakirjojen, liikkeeseenlaskuun. Aiomme uudelleenmääritellä Euroopan vaihtoehtoisrahoitusympäristön.”

Marita Huurinainen (Invesdor)
“Described as the most exciting Finnish fashion brand, Marita Huurinainen is known for WILD, the only ethical wild fur and leather concept, and WAVE, a patented wooden design shoe. The brand is rapidly growing sales around Europe, the U.S., and Asia.

Finnwatchin veroparatiisi-tutkimus (Mesenaatti)

”Panama-tietovuodossa kärähtänyt Nordea on vasta jäävuoren huippu. Rahoita tutkimushanketta ja auta meitä paljastamaan verovälttelyyn osallistuvat pankit, verokonsultit ja -juristit.”

Sami Huhtala

”Tulostie sai kasvojentunnistus-teknologiallemme odotuksiamme suuremman medianäkyvyyden, joka lisäsi kysyntäämme selvästi. Arvostamme sitä, että asiaamme keskitytään kunnolla. Yhteistyö toimii hyvin ja on laajenemassa.”

Santtu Harjuhaahto, toimitusjohtaja
Caracom Group Oy

”Tulostien sisällöntuottaja-palvelu on parantanut sisältöjemme laatua ja lisännyt uusien IoT-tuotteidemme medianäkyvyyttä merkittävästi. Työt hoituvat nopeasti, ja laatu pysyy korkeana. Olemme erittäin tyytyväisiä.”

Eero Ojanen, toimitusjohtaja
Lehtovuori Oy

”Olemme saaneet hyviä tuloksia meille merkittävissä medioissa niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin.  Tulostien Sami on aidosti innostunut, kiinnostunut, tavoitteellinen ja säntillinen. En voi muuta kuin suositella!”

Johanna Kyllönen, markkinointipäällikkö
Katepal Oy

”On hienoa, että asioihimme keskitytään kunnolla. Työt sujuvat nopeasti ja kustannustehokkaasti.”

Toni Luopajärvi, toimitusjohtaja
Wiiste Oy

”Kaikki tarvitsemamme ratkaisut. Vihdoinkin tekijät, jotka keskittyvät asiaamme kunnolla. Nopeutta, luotettavuutta ja näkyvyyttä enemmän kuin viimeisen 10 vuoden aikana yhteensä.”

Reijo Hult, toimitusjohtaja
Lingoneer Oy

”Supersuoritus medianäkyvyyden hankinnassa.”

Matti Väänänen, toimitusjohtaja
Bonne Juomat Oy